Siirry sisältöön

Matalan kynnyksen kautta hoiva-alalle

Syksyinen maa, keltaisia lehtiä. Rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuvat kohtaavat.
Hoivan tukipalvelut- hanke starttasi helmikuussa Diakonia-ammattikorkeakoulun sekä Mikkelin toimintakeskus ry:n yhteishankkeena. Hankkeen tavoitteena on saada pitkäaikaistyöttömiä yksilöllisesti suunnitellun polun kautta työelämään tai koulutukseen Vetoa hoivaan- hankkeessa kehitettyä valmennusmallia hyödyntäen. Lisäksi jaamme tietoa osatyökykyisen palkkaamisesta sote-alan organisaation työntekijöille.

Miten työttömiä kannustetaan hoiva-alalle?

Yksilöllisiä polkuja etsitään erilaisten testien ja alkuhaastattelujen avulla. Valmennusta toteutetaan ryhmässä sekä yksilöllisesti ja käytännön kokemusta haetaan suoraan palveluasumisen sekä kotiin vietävien palvelujen työympäristöissä.

Työelämäympäristöt mahdollistavat realistisen kokemuksen saamisen eri hoiva-alan tukipalveluiden työtehtävistä. Onkin mielenkiintoista päästä näkemään ja kulkemaan matkaa hankkeeseen osallistuvien rinnalla sekä kehittämään organisaatioiden kanssa toimintaa työelämälähtöiseksi.

Jonkinlaisena haasteena tulee varmasti olemaan saada innostus ja mielenkiinto lisääntymään hoiva-alaa kohtaan. Työvoimapula alalla on huutava, mutta kovinkaan moni ei ole innokas opiskelemaan tai harkitsemaan työskentelyä hoiva- ja hoitoalalla.

Jos alaan voisi rauhassa ensin tutustua niin ehkä asia olisi toisin?

Hoivan tukipalvelut -hankkeen myötä alaan pääsee tutustumaan matalalla kynnyksellä ja turvallisessa ympäristössä työparina tai ryhmässä. Tutustuminen eri työympäristöihin ennen kouluttautumista voi onnistumisen kokemusten kautta herättää mielenkiinnon opintoja kohtaan sekä kumota yleisiä ennakkoluuloja alaa kohtaan.

Työelämän yhteistyöorganisaatioiden kanssa tehtävä kehittämistyö luo uudenlaisen mahdollisuuden tutustua työelämään sekä tuo ikääntyneille ja vammaisille virikettä arkeen.

Kaikki alan työtehtävät eivät vaadi raskasta kouluttautumista, vaan hyvällä asenteella ja motivaatiolla pääsee alkuun. Yhteiskunta ohjaa meitä kouluttautumaan ja työllistyminen ilman pätevyyttä on suuri haaste. Siksi hankkeen valmennuksessa keskitytään myös itsensä kehittämiseen ammatillisen kehittämisen lisäksi.

Valmennusmallista tukea omien vahvuuksien löytämiseen

Kuntouttavan työtoiminnan kautta voi syntyä työllistämisväyliä hyvinkin erilaisiin työtehtäviin. Avoimille työmarkkinoille siirtyminen vaatii kuitenkin aikaa ja monipuolista tukea sekä kuntouttavassa työtoiminnassa että työpaikoilla. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla haasteet työllistymiseen liittyvät usein vaikeuteen hankkia uutta osaamista ja tai terveyteen. Useat eivät myöskään tunnista omaa osaamistaan ja voimavarojaan.

Hoiva-alalle suuntautunut kuntouttavan työtoiminnan valmennusmalli tukee kuntoutuvia omien vahvuuksien löytämiseen ja tukee heitä kohti avoimia työmarkkinoita.

Hoiva-alan työtehtävissä on paljon erilaisia työtehtäviä, jotka eivät vaadi sosiaali- ja terveysalan pitkää koulutusta. Toisen asteen koulutuksessa on jo olemassa erilaisia ratkaisuja koulutuksen järjestämistavoissa. Enää ei tarvitse opiskella tunnilla uusia asioita, vaan nyt voi esimerkiksi teoriaa opiskella itsenäisesti, käytännön työt työharjoittelussa ja sen jälkeen tutkinnon osia voi suorittaa yksittäisinä näyttöinä.

Koulutuksen eri järjestämisvaihtoehtoja tulee kuitenkin vielä kehittää, jotta hoiva-alan työtehtäviin saataisiin riittävästi tekijöitä.

Työnantajan näkökulmasta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan yhteistyö onnistuu parhaiten silloin, kun asiakas saadaan hyvin yhdistettyä työtoimintaan. Työtoiminnan sisältö, tehtävät ja kokonaisuuden suunnittelu tulee tehdä huolella. Kun nämä asiat toteutuvat hyvin kaikkien osapuolten näkökulmasta, kuntouttavan työtoiminnan asiakas saa myös merkityksellisyyden kokemuksia. Nämä kokemukset lisäävät voimavaroja jatkaa ja pysyä mukana työelämässä.

Olemme toistaiseksi vielä hankkeen alkurappusilla. Tavoitteet ovat suuria ja haasteitakin voimme matkan varrella kohdata. Silti yksikin työllistyminen tai kouluun ohjautuminen on voitto ja tulemme varmasti iloitsemaan jokaisesta onnistumisesta.

Raija Martikainen, hankeasiantuntija
Mikkelin toimintakeskus ry

Marina Steffansson, hankeasiantuntija
Diakonia-ammattikorkeakoulu