Mittarit kuntouttavan työtoiminnan valmennuksen arvioinnissa

Päätöksenteon perustana pitäisi aina olla oikeaa tietoa ja sitä saa vain toteuttamalla riittävää arviointia vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Tuottaako kuntouttavan työtoiminnan valmennus tavoiteltuja vaikutuksia?

Vaikuttavuus ja vaikutukset

Taloudellisen arvioinnin näkökulmasta vaikuttavuudella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä nettomuutosta toiminnan perimmäisessä tavoitteessa, joka on luettavissa toiminnan ansioksi. Perimmäinen tavoite voi olla esimerkiksi työllisyyden kasvu. Lyhyemmälle aikavälille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen kertoo toimenpiteiden vaikutuksista. Näitä voivat olla esimerkiksi yksittäisten ihmisten sosiaalisten verkostojen vahvistuminen, itsetunnon vahvistuminen tai fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen. Muutoksen eli vaikutusten näkyväksi tekemiseen tarvitaan mittari(t), jota on käytettävä vähintään alku- ja loppumittauksessa, useampikin mittaus on suotavaa.

Vaikutusten arvioinnissa käytettävät mittarit tulee valita toiminnassa määriteltyjen kohderyhmien ja tavoitteiden mukaan. Mitä konkreettisemmaksi tavoite määritellään, sen helpompi on valita siihen sopiva mittari. Todentaminen edellyttää vaikutusten mittaamisen yksilötasolla. Vaikutukset voivat olla positiivisia, negatiivisia tai muutosta ei ole lainkaan, joka myös on tärkeä tieto. Tärkeintä on, että tietoa kerätään systemaattisesti, jolloin toimintaa voidaan arvioida tietoon perustuen.

Mittarit arviointiin

Kehitettävän kuntouttavan työtoiminnan valmennuksen tavoitteena on vahvistaa valmennettavien työ- ja toimintakykyä. Muutoksen mittarina käytetään 3X10D® -elämäntilannemittaria. Mittari on valmennettavan oma arvio 10 hyvinvoinnin osa-alueesta: itsetunto, terveydentila, resilienssi, ystävyyssuhteet, perhe, pärjääminen, talous, asuminen, elämään tyytyväisyys ja vahvuudet. Valmennettava täyttää mittarin valmennuksen alussa ja lopussa. Mittaria voidaan hyödyntää myös valmennettavien kanssa käydyissä keskusteluissa, jolloin sieltä voidaan nostaa esille asioita, jotka ovat hyvin, tai vastaavasti asioita, joihin voisi tarvita tukea.

Valmennettavien tehtäviin saattaa kuulua erilaisia henkilökohtaisia tai ryhmämuotoisia avustustehtäviä, jolloin heidän työllään on vaikutuksia myös näille asiakkaille. Näitä vaikutuksia arvioidaan sosiaalipalvelujen vaikutusten ja elämänlaadun arviointiin kehitetyllä ASCOT-mittarilla. Samoin kuin 3X10D® -elämäntilannemittari, myös ASCOT on asiakkaan itse täytettävä. Mittari mittaa kahdeksaa elämänlaadun ulottuvuutta: mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään, henkilökohtainen puhtaus ja hyvinvointi, ruoka ja juoma, henkilökohtainen turvallisuus, sosiaalinen kanssakäyminen ja osallisuus, ajankäyttö, asunnon siisteys ja viihtyisyys sekä arvokkuus. Asiakkaat täyttävät mittarin avustustehtävien alkaessa sekä uudestaan 3–6 kuukauden kuluttua tai avustustehtävien loppuessa.

Sekä valmennettavien että heidän asiakkaiden elämäntilanteeseen vaikuttavat monet tekijät heidän elinympäristössään ja sosiaalisissa suhteissaan, ei pelkästään valmennus tai asiakkaan kohdalla valmennettavilta saatava apu. Siksi onkin tärkeää, että kun tarkastellaan mittareilla saatuja tuloksia, ei pidetä itsestäänselvyytenä sitä, että vaikutukset olisivat vain nyt kehitettävän toiminnan vaikutuksia. Tästä syystä valmennettaville ja heidän asiakkailleen tehdään haastatteluja, joiden avulla saadaan lisää tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia toiminnalla on heille ollut. Nämä tiedot yhdistämällä arvioidaan nyt kehitettävän valmennusmallin vaikutuksia ja mahdollisuuksien mukaan myös vaikuttavuutta.

Päätökset tietoon perustuen

Arvioinnin tuloksia tulee hyödyntää toiminnan kehittämisessä – mitkä olivat ne toimenpiteet, joilla saatiin aikaan toivotut muutokset, tai mitkä olivat ne toimenpiteet, jotka eivät tuottaneet toivottua muutosta. Tämän ajan käytetty sanapari rajalliset resurssit edellyttääkin, että päätösten tulisi aina perustua riittävään arviointitietoon, jolloin käytössä olevat resurssit kohdennettaisiin vaikuttaviin toimintoihin ja voitaisiin oikeasti puhua tiedolla johtamisesta.

Marina Steffansson
Arvioinnin asiantuntija Hoivan tukipalvelut -hanke
Diakonia-ammattikorkeakoulu