Tukityöntekijän onnistunut perehdytys

Tukityöntekijän työllistäminen on arvokas mahdollisuus sekä työntekijälle itselleen että koko työyhteisölle. Jokainen työntekijä tuo mukanaan erilaista osaamista ja näkökulmia työyhteisöön. Hoivan tukipalvelut -hankkeessa koottiin hyvät käytänteet tukityöntekijän perehdytykseen.

Tukityöntekijä voi olla täsmätyökykyinen henkilö, jolla on vain osa työkyvystään käytössä, mutta halua ja motivaatiota hyödyntää sitä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tukityöntekijä voi toimia hoitohenkilökunnan työtä tukevissa ja täydentävissä tehtävissä, esimerkiksi puhtaanapidon, kevyen siivoustyön tai ruokahuollon parissa. Myös erilaiset avustustehtävät (ulkoilu, asiointi, viriketoiminta) sekä keskustelu ja harrastuksissa avustaminen voivat kuulua tukityöntekijän työtehtäviin.

Tukityöntekijän perehdyttäjä –koulutuksessa tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ja osaamista tukityöntekijän perehdyttämisestä, ohjauksesta ja kohtaamisesta. Koulutus kohdistettiin ensisijaisesti Etelä-Savon alueen hoiva-alan yksiköiden henkilökunnalle ja mukaan saatiin viisi ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä, jotka toimivat yksityisellä sektorilla. Yksittäisiin koulutuksiin osallistui myös koulutusorganisaatioiden ja hyvinvointialueiden henkilöstöä ympäri Suomen.

Koulutuksessa käytiin teemoittain läpi tukityöntekijän perehdyttämistä, ohjausta ja kohtaamista eri asiantuntijoiden innostamana. Tämän jälkeen osallistujat pohtivat työpajoissaan oman yksikön työkavereiden kanssa vastauksia asiantuntijoiden esittämiin kysymyksiin. Oli hienoa huomata, että vaikka kaikki yksiköt olivat ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköitä, jokaisesta löytyi myös omia erilaisia oivalluksia.

Kokosimme teemoittain yhteen sekä asiantuntijoiden että koulutukseen osallistuneiden parhaat käytänteet tukityöntekijän perehdytykseen.

Tukityöntekijä meille töihin

Hyvä perehdytys alkaa jo ennen ensimmäistä työpäivää. Työyhteisön on hyvä tietää, kuka on tulossa, mitä hän tekee ja miten häntä tuetaan. Vaikka koko työyhteisö tukee perehdytystä, nimetyn perehdyttäjän rooli on keskeinen. Hän ei ole vain tiedon jakaja, vaan rauhallinen rinnallakulkija, kärsivällinen kuuntelija ja oikeudenmukainen kannustaja. Ammattitaito, yhteistyö esimiehen kanssa ja kyky mukauttaa ohjausta tukityöntekijän tarpeisiin ovat perehdyttäjän vahvuuksia.

Säännölliset palaverit, kannustava vuorovaikutus ja läsnäolo tukevat tasavertaisuuden kokemusta ja luottamuksen syntymistä. Kun tukityöntekijä kokee olevansa osa yhteisöä, syntyy osallisuuden kokemus. Se on perehdytyksen paras lopputulos.

Onnistunut vuorovaikutus työyhteisössä

Onnistunut vuorovaikutus luo ja ylläpitää työyhteisön psykologisesti turvallista ilmapiiriä, jossa työntekijä voi osallistua, oppia ja kehittyä osana tiimiä avoimen, kunnioittavan ja dialogisen vuorovaikutuksen kautta. Turvallinen ilmapiiri ei synny itsestään, vaan se rakennetaan tietoisesti. Myös myötäinto näkyy työyhteisön arjessa, kun iloitaan yhdessä onnistumisista.

Vuorovaikutus ei ole vain sanoja, vaan se on myös kuuntelemista, tilan antamista ja kunnioittavaa kohtaamista. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Kun työyhteisö toimii dialogisesti, myös tukityöntekijä saa äänensä kuuluviin. Ymmärrystä ja yhteisöllisyyttä syntyy, kun työtehtäviä jaetaan joustavasti rajoitteet huomioiden ja koko työyhteisö tietää tukityöntekijän roolin.

Meillä ohjaus onnistuu

Ohjaus on enemmän kuin neuvomista. Se on yhteinen matka, jossa tukityöntekijä saa kasvaa, oppia ja löytää paikkansa työyhteisössä. Hyvä ohjaus on selkeää, rauhallista ja yksilöllistä, koska jokainen meistä oppii omalla tavallaan. Selkokieli ja toisto ovat tärkeitä ja oppimista voi tukea esimerkiksi kuvilla tai videoilla. Jotta voi olla varma, että asia on sisäistetty myös toiminnan tasolle, pyydetään tukityöntekijää näyttämään miten hän tekisi työtehtävän – nyökkäily tai myönteinen vastaus ei aina kerro koko totuutta.

Konkreettinen palaute on olennainen osa ohjausta. Kannustus pienistäkin onnistumisista vahvistaa tukityöntekijän itsetuntoa. Turvallisessa ilmapiirissä vaikeistakin asioista on helpompi puhua, kun korjattavat asiat käsitellään rakentavasti.

Ohjaus ei ole vain työ opettamista vaan myös vuoropuhelua, empatiaa ja jaksamisen tukemista. Toisen asemaan asettuminen auttaa ymmärtämään hänen toimintatapojaan ja haasteitaan. Onnistunut ohjaus ei ole yksisuuntaista, vaan se on vuoropuhelua, jossa mietitään yhdessä, mitä voisi tehdä toisin, jos jokin ei toimi.

Iloa työyhteisössä

Työyhteisön ilo syntyy siitä, että ihmiset kohdataan ystävällisesti, työ tuntuu merkitykselliseltä ja kukaan ei jää yksin.  Tukityöntekijän kohdalla tämä on erityisen tärkeää. Ilo syntyy siitä, että ollaan yhdessä, kohdataan toisemme ja tuetaan toisiamme.

Mielekkäät työtehtävät, ymmärrys oman roolin merkityksestä työyhteisössä ja mahdollisuus kehittyä lisäävät työniloa. Myös käytännön asioilla, kuten vireystilan huomioimisella, viestinnän sujuvuudella ja sovituista asioista kiinnipitämisellä, on suuri merkitys hyvinvoinnille.

Koulutuswebinaareista ja työpajojen materiaaleista on koottu Tukityöntekijän perehdytysopas hoiva-alan henkilöstölle. Opas löytyy https://hoivantukipalvelut.diak.fi/materiaalit/ 

Merja Nykänen                                                         Marina Steffansson
Projektipäällikkö                                                      Arvioinnin asiantuntija                                                                                  
Hoivan tukipalvelut -hanke, DIAK                           Hoivan tukipalvelut -hanke, DIAK   

Blogi perustuu Hoivan tukipalvelut -hankkeen järjestämään Tukityöntekijän perehdyttäjä -koulutuskokonaisuuteen, joka järjestettiin syksyllä 2024 sekä sen pohjalta laadittuun Tukityöntekijän perehdytysoppaaseen hoiva-alan henkilöstölle.